Asiakaspalvelu: +45 3841 0300
ma–to klo 10:00–17:00
pe klo 10:00–15:00
Viimeksi päivitetty: 15. heinäkuuta 2020

Yrityksen hankkima imago - pysyvä tila vaiko alati muuttuva ilmiö?

Yrityksen imago - pysyvä tila vai alati muuttuva ilmiö?

 

Sekä yritysmaailmassa että myös kuluttajien keskuudessa puhutaan paljon yrityksen imagosta. Mikä - tai oikeastaan - mitä oikein yrityksen imago oikeastaan on? Onko se jokin yritykselle annettu tai sen hankkima pysyvä tila vai voiko imagoa kenties jotenkin muuttaa? Onko imago sama asia kuin brändi?

Kun puhutaan yrityksen imagosta, tarkoitetaan sillä yleisesti ottaen samaa kuin mitä yrityskuva on. Imago on määritelty useassakin eri medialähteessä mutta esimerkiksi Suomen Mediaoppaan mukaan tarkoittaa se nimenomaan mielikuvaa tuotteesta tai yrityksestä - tarkennettuna vielä nimenomaan kuluttajan näkökulmasta. Eli toisin sanoen sitä mielikuvaa, joka itse kuluttajalle on muodostunut jostain tietystä yrityksestä tai yrityksen tuotteesta ja palvelusta. Puhuttaessa yrityskuvasta tai imagosta käytetään herkästi myös muita sanoja sekaisin, kuten esimerkiksi yrityksen maine tai persoonallisuus sekä yrityksen identiteetti.

Imago muodostuu monista eri asioista

Koska imago on aina yksilöllinen näkemys jostain yrityksestä, vaikuttaa sen muodostumiseen monikin asia. Huomioitavaa on kuitenkin se, että imago ei ole pelkästään tietoon perustuva asia. Imagon muodostumiseen vaikuttaa myös kuluttajan oma arvomaailma ja asenteet sekä uskomukset. Siksi esimerkiksi toinen henkilö voi kokea saman yrityksen kuvan, palvelun tai tuotteen negatiivisena kun taas jokin toinen persoona kokee sen lähtökohtaisesti positiiviseksi. Edellisten tapausten ohella yrityskuvan muotoutumiseen tarvitaan muitakin aineksia. Näitä ovat esimerkiksi omat käyttökokemukset ja havainnot sekä yrityksen itsensä jakama informaatio. Tällaisten tekijöiden onnistunut haaliminen on kuin casino jackpot -voitto yrityksen johtoportaalle.

Brändi tai imago - löytyykö eroja?

Samoin kuin imagon tapauksessa myös brändi-sana liitetään vahvasti eri yritysten toimintaan. Miten brändi sitten oikein eroaa imagosta kuluttajan näkökulmasta katsottuna?

Brändi on enemmänkin faktaan pohjautuen tuotettu tieto tuotteesta tai palvelusta. Toisin sanojen se on siis mielikuva, joka perustuu tietopohjaan. Imago on puolestaan ajatus siitä, millainen jokin voisi olla, kun taas brändi kuvailee sitä, millainen tuote oikeasti on. Imagoa on myös luonnehdittu brändin reflektioksi. Parhaimmat brändit herättävät korkean tunnettuuden lisäksi suurta luottamusta. Lisäksi erilaisten tutkimusten mukaan suuri tunnettuus lisää tuotteesta pitämistä kuluttajien keskuudessa.

Voidaanko imagoa muuttaa?

Mikään mielikuva maailmassa ei ole hamaan tulevaisuuteen asti pysyvä, joten sitä voidaan aina jonkin verran muuttaa esimerkiksi pr:n, yrityksen viestinnän tai markkinoinnin avulla. Yritys voi nimittäin tuoda itseään positiivisissa asiayhteyksissä esiin niin halutessaan. Tätä kautta voidaan rakentaa ja jakaa itsestään aiempaa vahvempaa myönteistä mielikuvaa. Yrityksen itsensä antaman informaation kautta voidaan myös tuottaa epävarmoille kuluttajille myönteisiä kokemuksia. Yrityksen kannattaa näiden lisäksi tuoda aktiivisesti esiin omaa yrityskuvaansa, koska tuolloin vältytään sellaisilta tilanteilta, että jonkin yrityksen kuva muodostuisi sattumanvaraisesti kuluttajien mielissä. Sattumanvaraisuuteen vaikuttaa herkästi myös muiden henkilöiden mielipiteet, mikäli omaa mielipidettä ei ole ehtinyt muodostumaan.

Vaikka imagosta käytetään puhekielessä useita eri synonyymejä, on niillä kuitenkin joitain sävyeroja. Eräs ero tulee ilmi maineen ja imagon välillä - ja nimenomaan niissä tilanteissa, kun yrityskuvaa halutaan muuttaa positiivisempaan suuntaan. Yleisesti sanotaan niin, että yritys ei voi muuttaa mainettaan vaan se ansaitaan. Maine voi myös vaikuttaa sekä positiivisesti että myös negatiivisesti yrityskuvan muodostumiseen.

Imagon muuttamisessa turvaudutaan yleensä vain pieniin ja kosmeettisiin keinoihin, jotka eivät sinänsä poista niitä syitä, jonka vuoksi yrityskuvaa lähdettiin alunperin muokkaamaan.

Oikea väylä onkin usein paneutua perin pohjin negatiivista kaikua aiheuttaviin asioihin, jolloin voidaan samalla ymmärtää ongelman todelliset syyt. Kuten kaikissa asioissa, ennakoiva varautuminen on tässäkin teemasta yksi parhaimmista hoitokeinoista, sillä yrityksen on suositeltavaa mitata omaa imagoaan erilaisten tutkimusten avulla. Näin saadaan selkeää dataa siitä, mitkä asiat imagon muodostumiseen vaikuttavat. Kysely tulee toistaa tietyn väliajoin. Lisäksi tutkimusjoukon tulee olla tarpeeksi homogeeninen, koska jos kysely toteutetaan vain omassa asiakaspiirissä, menetetään samalla arvokasta tietoa siitä, miten imago vaikuttaa jo ennen asiakkuuden muotoutumista.